Hyönteiset

Kirvat

Tuntomerkit: Kirvat (Aphididae) ovat parin, kolmen millimetrin mittaisia, pehmeänahkaisia hyönteisiä, joita voi olla hyvinkin eri värisiä: vihreitä, harmaita, sinertäviä, vaaleanpunertavia jne. Ne esiintyvät usein suurin joukoin varsinkin nuorten versojen kärjissä ja lehdillä ja saattavat muodostaa tiiviitä mattoja ruusupensaiden versoissa ja nupuissa.

Kirvat imevät kasveista solunesteitä ja erittävät tahmeaa mesikastetta, joka tukkii kasvin solukkoa ja toimii nokihärmäsienen kasvualustana. Lehvästö muuttuu nopeasti likaisen näköiseksi, kasvu pysähtyy, lehdistä tulee epämuodostuneita ja kukkanuput eivät aukea.

Lehtikirva

Lehtikirva (Aphididae) on pieni, muutaman millimetrin pituinen vihreä, pehmeäkuorinen hyönteinen. Sen tunnistaa selässä olevista selkäputkista.

Lehtikirva imee kasvista nestettä ja aiheuttaa kasvissa epämuodostunutta, kituvaa kasvustoa. Kirvan runteleman kasvin lehdet voivat käpristyä. Jotkut lajit aiheuttavat kasviin ”äkämiä”. Kirva elää versoissa ja lehtien alapinnoilla.

lehtikirva_495px

Ulkona kirva saattaa olla esim. ruusun latvaversoissa tiukasti limittäin. Kirvoja voi torjua pyretriinisuihkeella tai -ruiskutteella tai 2–5 % mäntysuopaliuoksella.

Kilpikirva

Nämä kilpensä alle piiloutuvat hyönteiset (Aspidiotus, Coccus, Saissetia) ovat hankalia hävitettäviä. Niitä voi olla melkein missä tahansa, mutta mieluiten ne kiinnittyvät lehtien alapinnoille ja varsiin, joissa ne saattavat esiintyä tiiviinä ryhmänä. Kilpikirvaa esiintyy muun muassa kaikissa saniaislajikkeissa, kahvipensaassa, lohikäärmepuussa ja amarylliksessä. Kilpikirva pysyy paikallaan ”kypäränsä” suojassa ja imeskelee kasvin nestettä. Kilven suojassa kehittyvät uudet yksilöt, jotka aikuistuttuaan ja emon kuoltua lähtevät omille teilleen.

kilpikirva_495px

Kilpikirva on hankala torjuttava

Kilpikirva on kiusallinen hyönteinen, mutta se voidaan pitää jatkuvalla myrkytyksillä aisoissa. Kilpikirvan torjuntaan voi kokeilla toistuvia huuhteluja esimerkiksi suopaliemellä (aitoa, alkalitonta suopaa n. 10 g / 1 l haaleaa vettä). Paras tulos saadaan, jos koko latvus upotetaan liemeen. Kilpikirvoja voidaan rapsutella tai harjata irti kasvista. Voit kokeilla nostella kirvoja irti teroitetulla puutikulla.
Villakilpikirva

Villakilpikirvoilla (Pseudococcidae) on suojanaan villamainen vahapeite. Ne näyttävät pumpulitupoilta lehtihangoissa. Villakilpikirva suosii puumaisia kasveja. Toukka-asteet pystyvät liikkumaan ja tuulen sekä hyönteisten kuljettamina ne voivat siirtyä uusille kasveille.

villakilpikirva_495px

Villakilpikirvan torjunta

Torjunta-aineet tehoavat vain vastakuoriutuneisiin toukkiin, sillä aikuiset ovat suojassa vaharihmaston peitossa. Villakilpikirvat eivät kiinnity kasviin yhtä tiukasti kuin kilpikirvat. Käytä villakilpikirvojen poistossa esimerkiksi pinsettejä. Kokeile myös villakilpikirvoille kilpikirvan yhteydessä mainittua suopalientä.

Lähteet

Haastattelu: Vanhempi tutkija Irmeli Markkula, MTT