Hyönteiset

Vihannespunkki ja mansikkapunkki

Tuntomerkit: Vihannespunkit ovat vaaleita tai vaaleanvihreitä. Pään lähellä niillä on kaksi silmiä imitoivaa tummaa pistettä. Kooltaan ne ovat alle puolen millin pituisia. Talvehtineet vihannespunkit ovat oranssinsävyisiä.

Vihannespunkki (Tetranychus urticae) kuuluu kehrääjäpunkkeihin. Se tekee kasviin seittiä, jota voi olla paljonkin. Punkki viihtyy lehden alapinnalla ja se jättää jälkeensä pistemäisiä vaaleita läikkiä, joista se on imenyt nestettä. Vähitellen kasvi (varsinkin lehtien alapinnat) peittyy seittiin, lehdet tippuvat ja kasvi lakastuu. Punkit imevät kasvin solunesteitä kirvojen tapaan ja hyökkäävät mieluiten kuivuudesta kärsivän kasvin kimppuun.

Vihannespunkki viihtyy kuivassa sisäilmassa

Punkki elää kuivassa ja lämpimässä, eikä se pidä kosteasta. Pääasiassa se elää lehtien alapinnoilla, jonne naaraat munivat. Vihannespunkki vioittaa useita kasvilajeja ja voi olla haitallinen kasvihuoneissa erityisesti kurkun ja tomaatin kiusana ja huonekasveissa.

Mansikkapunkki

Tuntomerkit: Mansikkapunkki on yksi pienimmistä punkkilajeista, joten sitä ei voi juurikaan havaita paljain silmin. Lajin naaras on litteänsoikea ja pituudeltaan vain noin 0,25 mm. Se on muodoltaan litteänsoikea, väriltään vaalean ruskehtava, kiiltäväpintainen ja lähes karvaton. Mansikkapunkkikoiras on noin 0,2 mm pitkä eli noin 75 % naaraan koosta ja väriltään hieman kirkkaamman keltainen kuin naaras.

Mansikkapunkki (Phytonemus pallidus) kuuluu tappipunkkien heimoon. Laji ruokailee imemällä kasvin lehtisoluista nesteitä ravinnokseen. Se aiheuttaa imennällään eriasteista vioitusta riippuen punkkien esiintymistiheydestä erityisesti kasvin kehittyviin lehtiin. Mansikkapunkin isäntäkasveja ovat mansikan lisäksi useat koristekasvit kuten syklaami.

Mansikkapunkin aiheuttama kasvivioitus on parhaiten näkyvillä loppukesästä, kun saastunta on suurimmillaan. Nuorten lehtien väritys muuttuu ruskehtavaksi, lehtiruodit lyhenevät ja koko kasvin olemus muuttuu kitukasvuiseksi. Saastunnan edetessä kasvin kehitys pysähtyy tai kasvi kuolee.

Punkkien torjunta

Punkkeja voikin häätää vesisuihkulla tai nostamalla ilmankostetutta. Vihannespunkin saastuttama kasvi kannattaa poistaa muiden joukosta ja suihkuttaa säännöllisesti muutaman päivän ajan. Parhaiten punkin pitääkin pois hoitamalla kasvia hyvin. Sumuta kasvia vedellä säännöllisesti, varsinkin lehtien alapinnat. Vihannespunkin torjunta keinona toimii hyvin myös pyretriinipitoiset torjunta-aerosolit. Uusi käsittely viikon välein niin kauan kuin punkkeja esiintyy.

Mitä tehdä kun kasvi on pahoin punkkien saastuttama?

Vaikeasti saastunut kasvi kannattaa laittaa jätesäkkiin tai muuhun pussiin ja sumuttaa pussin ilma täyteen pyretriiniä sisältävää aerosolia. Pidä huoli että sumu tavoittaa sekä lehtien ylä- että alapinnat. Sulje pussi tiiviisti ja pidä kasvi siinä yli yön. Käsittele myös mullan pinta.

Lähteet

Haastattelu: Irmeli Markkula, MTT
Kirjat: Tuovinen, Tm. 1997. Hedelmä- ja marjakasvien tuhoeläimet. Kasvinsuojeluseuran julkaisuja N:o 89.