Hyönteiset

Kukkakärpäset

Tuntomerkit: Useimmat kukkakärpäslajeista ovat noin sentin mittaisia, mutta koko vaihtelee paljon. Huomattavan suuri osa lajeista jäljittelee ulkonäöltään pistiäisiä. Eivät kuitenkaan kaikki. Ulkonäöstä riippumatta heimon lajien yhdistävä tuntomerkki on siiven keskellä kulkeva ”valesuoni”, Vena spuria.

Kukkakärpäset (Syrphidae) ovat usein pistiäisiä muistuttavia, suhteellisen kookkaita kärpäsiä. Maailmassa lajeja tunnetaan noin 6000 ja Suomestakin on tavattu 330 kukkakärpäslajia. Kasvihuoneissa ja asunnoissa kukkaruukkujen kosteassa mullassa kehittyvät pienet, mustat ns. kukkakärpäset ovat todellisuudessa harsosääskiä ja kuuluvat sääskien alalahkoon.

Kukkakärpäset lentävät usein ilmassa paikoillaan, mikä on antanut niille heimon englanninkielisen nimen ”hoverflies”. Kukkakärpäset vierailevat ahkerasti kukilla nauttimassa mettä. Niillä on suuri merkitys pölyttäjinä. Kukkakärpästen toukat ovat kirvoja saalistavia petoja.

Harsosääski

Tuntomerkit: Harsosääski (Sciaridae) on hentorakenteinen, noin 2–3 mm:n pituinen, lentävä hyönteinen. Sillä on pitkät, helminauhamaiset tuntosarvet sekä pitkät jalat. Ruumis on yleensä musta ja kyttyräselkäinen, takaruumis on hoikka. Siipien suonitukselle on tyypillistä siiven kärkeen päättyvä heinähankakuvio.

Harsosääsken toukilla on musta pääkapseli ja ne ovat jalattomia. Väriltään toukat ovat lasimaisen läpikuultavia muuttuen myöhemmin valkoisiksi. Täysikasvuiset toukat ovat 6–7 mm pitkiä.

Harsosääskille alttiita koristekasveja ovat begonia, petunia, lehtikaktus, joulutähti, pelargoni, tulilatva, neilikka, esikko, liljat, syklaami ja orkideat. Harsosääsket ovat lisäksi yleisiä myös yrteillä, salaateilla, kurkuilla sekä tomaatilla. Harsosääskiä esiintyy erityisesti silloin, kun kasvualusta on riittävän kostea.

Harsosääsken toukat syövät pääasiassa kasvualustan pinnalla kasvavia leviä ja sienirihmastoa, mutta voivat runsaslukuisena vioittaa lähinnä nuorien pistokkaiden ja taimien juuria. Suurien ja terveiden kasvien kasvulle ei toukista yleensä ole haittaa. Hillitse kastelua ja anna mullan välillä kuivahtaa. Kastele multa torjunta-aineella useaan kertaan. Aikuiset harsosääsket syövät levää, sienirihmastoa sekä kaikenlaista mätänevää orgaanista ainesta. Toukat syövät edellisten lisäksi pistokkaiden ja taimien hentoja hiusjuuria sekä kasvupisteen kallussolukkoa.

Ampiaisvieras

Tuntomerkit: Ampiaisvieras on n. 15–16 mm pitkä ja sillä on leveä vartalo. Ampiaisvieras on pääasiassa musta, mutta vatsan etuosassa on leveä keltainen nauha, joten se muistuttaa hyvin paljon mehiläistä tai ampiaista. Siivet ovat läpinäkyvät, kuten kärpäsillä yleensä, mutta niiden etureuna on keltainen ja kummassakin siivessä on ruskea läiskä.

Ampiaisvieras muistuttaa ulkonäöltään hyvin paljon ampiaista tai mehiläistä. Tämä toimii sen suojamekanismina sellaisia eläimiä vastaan, jotka käyttävät hyönteisiä ravintonaan. Esimerkiksi linnut välttelevät ampiaisia ja mehiläisiä pistoksien takia. Ampiaisvieras kuitenkin eroaa yllämainituista siten, että sillä on kaksi siipeä pistiäisillä neljä.

Aikuinen ampiaispistiäinen elää yleensä metsissä, mutta pörrää toisinaan myös puutarhoissa. Se käyttää ravintonaan mettä ja siitepölyä ja lentää kukasta kukkaan toukokuusta lokakuuhun. Ampiaisvieras lentää yleensä pään korkeudella.

Naaraspuolinen ampiaisvieras laskee munansa tavallisen ampiaisen pesään. Kun munat kuoriutuvat, toukat pudottautuvat pesän pohjalle, josta ne etsivät ravinnokseen mm. kuolleita ampiaisia, toukkia ja muita hyönteisiä. Täysikasvuiset toukat lähtevät pesästä ja koteloituvat maan sisälle. Toukasta kuoriutuu aikuinen kukkakärpänen seuraavan vuoden touko–kesäkuussa.