Sisähyönteiset

Toisinaan koteihimme eksyy jos jonkinlaisia pieniä tuholaisia. Ne tulevat sisätiloihin lämmön ja ravinnon perässä.

Keittiötuholaiset elävät ruokatavaroissa ja niiden säilytyspaikoissa. Tekstiilituholaiset tuhoavat mm. turkiksia, villaa ja höyheniä. Ihmisten syöpäläiset käyttävät ravinnokseen verta ha viihtyvät mm. karvapeitteessä ja ihossa. Satunnaiset asuntovieraat ovat pikkueläimiä, jotka tunkeutuvat sisätiloihin suojan, lämmön ja ravinnon toivossa. Kasvit ja kukkaruukut voivat myös saada kiusakseen tuholaisia, ja niitä nähdään myös kylpyhuoneessa. Onneksi tuholaisinvaasion voi ennaltaehkäistä ja hyönteiset karkottaa tai torjua erilaisin menetelmin.

Ansarijauhiainen

Ansarijauhiainen

Ansarijauhiaista tavataan kasvihuoneista ja huonekasveilta. Litteät ja soikeat nymfit elävät paikalleen kiinnittyneitä vahapanssarinsa suojassa.

Banaanikärpänen

Banaanikärpänen

Banaanikärpänen kuuluu mahlakärpäsiin. Mahlakärpäset (Drosophilidae) ovat pieniä, n. 2–4 mm pitkiä, puna- tai mustanruskeita kärpäsiä, joilla usein on punaiset silmät.

Faaraomuurahainen

Faaraomuurahainen

Faaraomuurahainen on pieni, n. 2 mm pitkä, kellertävä tai punertava muurahainen, joka elää meillä sisätiloissa ympäri vuoden.

Hinkalokuoriainen ja vakkakuoriainen

Hinkalokuoriainen ja vakkakuoriainen

Hinkalokuoriainen (Tribolium confusum) ja vakkakuoriainen (Tribolium castaneum) vaativat rohmukuoriaista lämpimämmät ja kosteammat olot lisääntyäkseen, joten ne eivät viihdy asunnoissa.

Huonekärpänen

Huonekärpänen

Aikuiset kärpäset lentävät sisään asuntoihin ja tuovat jaloissaan ja imukärsässään bakteereja elintarvikkeisiin levittäen varsinkin vatsasairauksia.

Hämähäkit ja lukit

Hämähäkit ja lukit

Kotihämähäkki on yleisimpiä sisätiloissa esiintyviä hämähäkkilajeja. Seinälukki on hyödyllinen hyönteinen pyydystäessään haitallisia hyönteisiä ja punkkeja.

Jauhopukki

Jauhopukki

Kookasta jauhopukkia (Tenebrio molitor) ei voi olla huomaamatta sen ryömiessä valkoisen jauhon seassa.

Jauhopunkit

Jauhopunkit

Aikuinen jauhopunkki on 0,5 mm pitkä, soikea, väriltään vaalea pitkäkarvainen hämähäkkieläin.

Jäytiäiset

Jäytiäiset syövät homesieniä sekä kasvien ja hyönteisten jätteitä. Niitä voi esiintyä myös viljatuotteissa, mutta lisääntyäkseen ne vaativat kostean ympäristön.

Kirppu

Kirppu

Kirput ovat siivettömiä hyönteisiä, jotka elävät nisäkkäiden ja lintujen pesissä ulkoloisina.

Kirvat

Kirvat

Kirvat (Aphididae) ovat parin, kolmen millimetrin mittaisia, pehmeänahkaisia hyönteisiä, joita voi olla hyvinkin eri värisiä.

Koisaperhoset

Koisaperhoset

Eräät koisaperhoset ovat elintarvikkeiden tuholaisia. Koisat saastuttavat ruoan seiteillään.

Kukkakärpäset

Useimmat kukkakärpäslajeista ovat noin sentin mittaisia, mutta koko vaihtelee paljon. Huomattavan suuri osa lajeista jäljittelee ulkonäöltään pistiäisiä.

Lentomuurahainen

Lentomuurahainen

Lentomuurahainen eli kuningatar- tai kuhnurimuurahainen, ei ole, kuten usein luullaan, muurahaislaji vaan nimitys kaikille siivekkäille yksilöille.

Lesehärö

Lesehärö

Lesehärö (Cryptolestes ferrugineus) tulee Suomeen tuontiviljan mukana. Ne leviävät koteihin tuotepakkausten mukana.

Lihakärpänen ja kiiltokärpänen

Lihakärpänen ja kiiltokärpänen

Liha- ja kiiltokärpäset munivat lihaan ja kalaan sekä niistä valmistettuihin tuotteisiin. Lihan ja kalan tuoksu houkuttelee niitä paikalle pitkienkin matkojen päästä.

Liljakukko

Liljakukko

Aikuisen liljakukon pää, tuntosarvet ja jalat ovat mustat. Väriltään se on kirkkaanpunainen ja n. 6–7 mm pituinen.

Luteet

Luteet

Lutikka eli seinälude (Cimex lectularius) on luteiden ylälajiin kuuluva syöpäläinen (eli se käyttää ravinnokseen verta, ihoa tai sen eritteitä).

Museokuoriainen

Museokuoriainen

Museokuoriainen (Anthrenus museorum) on noin 3 mm ja toukka täysikasvuisena noin 4 mm pitkä ja tiheäkarvainen.

Muut elintarvikkeita tuhoavat kovakuoriaiset

Muut elintarvikkeita tuhoavat kovakuoriaiset

Muita elintarvikkeita tuhoavia kovakuoriaisia ovat mm. kapusiinkikuoriainen, jyväkärsäkäs, riisikärsäkäs ja leipäkuoriainen.

Muut sisätilojen kovakuoriaiset

Muut sisätilojen kovakuoriaiset

Muita sisätilojen kovakuoriaisia ovat varaslesiäinen, kätkölesiäinen, riesakuoriainen, messinkikuoriainen, outokuoriainen

Perhoset, korennot ja sääsket

Perhoset, korennot ja sääsket

Huoneyökkönen on yökkösiin kuuluva perhonen, jonka siipiväli on 3 cm. Kellanharmaissa siivissä on mustia poikkijuovia ja jonka takasiivet ovat vaaleat.

Riisihärö ja pähkinähärö

Riisihärö ja pähkinähärö

Riisihärö (Oryzaephilus surinamensis) ja pähkinähärö (Oryzaephilus mercator) ovat hyvin samannäköisiä kuoriaisia.

Rohmukuoriainen

Rohmukuoriainen

Aikuinen rohmukuoriainen on n. 5 mm pitkä ja väriltään tummanruskea. Kosketettaessa siitä lähtee voimakas lysolimainen haju.

Sokerimuurahainen

Sokerimuurahainen

Sokerimuurahainen eli mauriainen (Lasius niger) on yleisin sisätiloissa esiintyvä laji. Yleensä sen pesä on ulkona maassa.

Sokeritoukka

Sokeritoukka

Aikuinen sokeritoukka on noin 1 cm pitkä, hopeanhohtoisten suomujen peittämä ”notkea” hyönteinen.

Syyhypunkit

Syyhypunkit

Punkkeja on kymmeniätuhansia erilaisia. Syyhypunkki ja karvapussipunkki elävät ihmisen ulkoloisina. Ihmistä saattaa ahdistella myös lintupunkki.

Torakat

Torakat

Torakat ovat vaihtelevan kokoisia, väriltään ruskeita tai kellertäviä. Niillä on leveä ja litteä ruumis.

Tuhatjalkaiset ja pihtihäntiäiset

Tuhatjalkaiset ja pihtihäntiäiset

Isopihtihäntä (Forficula auricularis) on n. 2 cm pitkä, tummanruskea, kapea ja litteä kuoriainen, jolla on lyhyet typistyneet etusiivet.

Turkiskuoriaiset

Turkiskuoriaiset

Vyöturkiskuoriainen on noin puolen sentin mittainen. Se on väritykseltään tummanruskea ja sen selässä on sahanterää muistuttava kellertävä kuvio.

Täi

Täi

Täit ovat pieniä, litteitä ja siivettömiä nisäkkäiden loisia, joiden jaloissa on voimakkaat kynnet. Suomessa ihmisten loisina elää ihmistäi ja satiainen.

Vaatekoit

Vaatekoit

Koit ovat vähentyneet merkittävästi vuosien varrella. Syynä tähän ovat kuiva keskuslämmitysilma ja luultavasti myös keinokuituvaatteiden yleistyminen.

Vihannespunkki ja mansikkapunkki

Vihannespunkki ja mansikkapunkki

Punkki elää kuivassa ja lämpimässä, eikä se pidä kosteasta. Pääasiassa se elää lehtien alapinnoilla, jonne naaraat munivat.

Vyöihrakuoriainen

Vyöihrakuoriainen

Vyöihrakuoriainen (Dermestes lardarius) elää pesien ja kuivien raatojen lisäksi huolimattomasti hoidetuissa jäteastioissa ja kaatopaikoilla.