Ulkohyönteiset

Luonnossa elää jos jonkinlaisia pieniä hyönteisiä, joista osa on tuholaisia ja osa myös ihmiselle hyödyllisiä.

Pistävät hyönteiset puolustautuvat uhkia vastaan pistämällä uhkaajaansa tai imevät verta ravinnoksi imukärsällään.

Pihasta ja puutarhasta löytyy useita lentäviä, ryömiviä tai pistäviä hyönteisiä. Osa näistä on haitaksi kasveille ja niistä voi aiheutua riesaa myös ihmisille.

Myös talon rakenteet ja märkätilat ovat alttiita erilaisille tuhohyönteisille. Varsinkin kosteat rakenteet houkuttelevat hyönteisiä, sillä harvat lajit pystyvät elämään kuivassa ympäristössä.


Ampiainen

Ampiainen

Ampiaisia (Vespidae) on Suomessa monia lajeja. Yleistäen niillä on läpikuultavat siivet ja takaruumiissa poikkijuovat ja myrkkypistin.

Ansarijauhiainen

Ansarijauhiainen

Ansarijauhiaista tavataan kasvihuoneista ja huonekasveilta. Litteät ja soikeat nymfit elävät paikalleen kiinnittyneitä vahapanssarinsa suojassa.

Faaraomuurahainen

Faaraomuurahainen

Faaraomuurahainen on pieni, n. 2 mm pitkä, kellertävä tai punertava muurahainen, joka elää meillä sisätiloissa ympäri vuoden.

Herhiläinen

Herhiläinen

Suomessa vaeltaa satunnaisesti herhiläinen, joka on muille eurooppalaisille huomattavasti tutumpi pistiäinen. Huomiota herättävää tässä hyönteisessä on sen koko

Hevosmuurahainen

Hevosmuurahainen

Hevosmuurahainen eli aitohevosmuurahainen (Camponotus herculeanus) on maamme suurin muurahaislaji. Se elää havumetsissä ja tekee pesänsä kuolleiden tai elävien puiden alaosiin.

Hirvikärpänen

Hirvikärpänen

Hirvikärpänen viihtyy ainoastaan siellä, missä on hirviä ja metsäkauriita. Isäntäeläintä etsiessään se eksyy helposti ihmiseen, sillä se suuntaa hengitysilman hiilidioksidin perusteella.

Hyttynen

Hyttynen

Suomessa on noin 40 hyttyslajia, joista yleisimmät ovat metsähyttynen, Etelä-Suomessa esiintyvä lehtohyttynen ja pohjoissuomalainen jänkähyttynen.

Jäytiäiset

Jäytiäiset syövät homesieniä sekä kasvien ja hyönteisten jätteitä. Niitä voi esiintyä myös viljatuotteissa, mutta lisääntyäkseen ne vaativat kostean ympäristön.

Karviaispistiäinen

Karviaispistiäinen

Karviaispistiäiset (Nematus ribesii) elävät karviaisen lisäksi myös herukoilla. Samaan sukuun kuuluu useita lajeja, joiden ulkomuoto, elintavat ja tuhot muistuttavat suuresti toisiaan.

Kekomuurahainen

Kekomuurahainen

Kekomuurahaiset mm. muokkaavat maata ja sen rakennetta, kierrättävät ja keräävät hiiltä ja ravinteita ja vaikuttavat monien selkärangattomien ja -rangallisten levinneisyyteen.

Keltiäinen

Keltiäinen

Keltiäiset elävät maan alla ruohostoissa ja matalakasvuisilla niityillä. Maan alla sijaitsevan pesän päälle saattaa ajan myötä muodostua korkea maamyyrän kekoa muistuttava kumpare.

Kimalainen

Kimalainen

Kimalaisista, kuten ampiaisistakin, vain kuningattaret talvehtivat. Ne viettävät talven horroksessa kannonkoloissa, kantokarhoissa ja ojanpenkoissa.

Kirvat

Kirvat

Kirvat (Aphididae) ovat parin, kolmen millimetrin mittaisia, pehmeänahkaisia hyönteisiä, joita voi olla hyvinkin eri värisiä.

Lentomuurahainen

Lentomuurahainen

Lentomuurahainen eli kuningatar- tai kuhnurimuurahainen, ei ole, kuten usein luullaan, muurahaislaji vaan nimitys kaikille siivekkäille yksilöille.

Liljakukko

Liljakukko

Aikuisen liljakukon pää, tuntosarvet ja jalat ovat mustat. Väriltään se on kirkkaanpunainen ja n. 6–7 mm pituinen.

Mehiläinen

Mehiläinen

Mehiläiset, kuten ampiaiset ja kimalaisetkin, kuuluvat pistiäisten lahkoon ja mesipistiäisten yläheimoon. Tunnetuin mehiläislaji on tarhamehiläinen (Apis mellifera.)

Muut puuainestuholaiset

Muut puuainestuholaiset

Puuta saattavat vioittaa hyönteiset ja sienet sekä näiden yhdistelmä. Hyönteisvioitus ilmenee reikinä puun pinnalla sekä käytävinä puun sisällä.

Muut puutarhakasvien tuholaiset

Muut puutarhakasvien tuholaiset

Muita puutarhassa esiintyviä tuholaisia ovat mm. ripsiäinen, kempit, pistiäisten ja perhosten toukat sekä harsosääski.

Mäkärät ja polttiaiset

Mäkärät ja polttiaiset

Mäkärä viihtyy juoksevan veden äärellä ja esiintyy päiväsaikaan. Toukat elävät virtaavassa vedessä, jossa ne ovat takapäästään kiinnittyneinä kasveihin ja kiviin.

Paarma

Paarma

Paarmat suunnistavat kehosta lähtevän lämmön ja hiilidioksidin perusteella. Ne kiusaavat eritoten aurinkoisella ja lämpimällä säällä.

Punkki eli puutiainen

Punkki eli puutiainen

Punkki väijyy heinikoissa, aluskasvillisuuden seassa, pensaikoissa ja puiden lehtien alapinnoilla. Se saattaa odottaa kuukausia sopivan lämminverisen eläimen ilmestymistä paikalle.

Siloviholainen eli ”kusiainen”

Siloviholainen eli ”kusiainen”

Siloviholainen (Myrmica rubra) tunnetaan kansanomaisesti kusiaisena. Siloviholainen rakentaa pesän kivien alle, lahopuuhun, pudonneeseen oksaan tai sammaltuppaiden alle.

Sokerimuurahainen

Sokerimuurahainen

Sokerimuurahainen eli mauriainen (Lasius niger) on yleisin sisätiloissa esiintyvä laji. Yleensä sen pesä on ulkona maassa.

Sokeritoukka

Sokeritoukka

Aikuinen sokeritoukka on noin 1 cm pitkä, hopeanhohtoisten suomujen peittämä ”notkea” hyönteinen.