Edellinen sivu

Torakka

Tuntomerkit: Torakat ovat vaihtelevan kokoisia, väriltään ruskeita tai kellertäviä. Niillä on leveä ja litteä ruumis. Jalat ovat ulospäin suuntautuneet, pitkät, ohuet ja okaiset. Etuselkä on suuri ja kilpimäinen. Torakka omistaa pitkät ja rihmamaiset tuntosarvet. Siipiä torakoilla on yleensä kaksi paria.

Torakat ovat jo pelkästään suuren kokonsa takia inhottavia. Ne haisevat epämiellyttävälle ja levittävät tauteja. Ne viettävät jopa 80 % ajastaan lepäämällä lämpimissä rakosissa ja halkeamissa. Yöllä ne lähtevät liikkeelle ravintoa hakemaan. Torakoiden elinpiiri ei ole kovin suuri, mikä helpottaa niiden paikallistamista ja torjuntaa.

Torakat ovat ikivanha hyönteisryhmä. Ne ovat säilyneet muinaisista ajoista lähtien lähes muuttumattomina. Niillä on monia ominaisuuksia, joiden avulla ne ovat pysyneet elossa. Litistyneen ruumiinsa avulla ne voivat elää ahtaissakin paikoissa piilossa vihollisilta. Pitkien, ohuiden ja voimakkaiden jalkojensa avulla ne voivat liikkua nopeasti ja tehdä jopa lyhyitä hyppyjä. Lisäksi niillä on erinomaisesti kehittynyt tuntoaisti.

Suomessa esiintyy kaksi luonnonvaraista lajia, lapintorakka ja metsätorakka, sekä muita sisätiloissa tavattavia tulokkaita. Torakoita tavataan nykyään huomattavasti harvemmin kotitalouksissa kuin vielä parikymmentä vuotta sitten. Syynä on yleisesti parantunut hygieniataso sekä ilmaa kuivattava keskuslämmitys.

Torakka voi levitä matkailun myötä

Torakka saattaa tulla tuliaisena ulkomaanmatkalta. Niitä elää hotelleissa, joissa ne hyppäävät salamatkustajiksi matkatavaroihin. Torakan hävittäminen matkalaukusta kannattaakin tehdä huolella, ettei se pääse leviämään asuntoon.

Russakka

Tuntomerkit: Russakka eli saksantorakka on 8–13 mm pitkä, väriltään kullanruskea. Selkäkilvessä on kaksi tummanruskeaa juovaa. Siivet peittävät takaruumiin.

Torakka

Torakoita tunnetaan 3500 lajia, joista yli 10 lajia elää ihmisten elinympäristössä. Yleisin asuntotorakka myös meillä Suomessa on russakka eli saksantorakka (Blatta germanica), joka on kohtalaisen pienikokoinen torakkalaji (8–13 mm pitkä). Naarasrussakka kantaa takaruumiissaan munakoteloa, kunnes toukat, 30–40 kpl, ovat melkein kuoriutumiskypsiä. Russakalla on 1–2 sukupolvea vuodessa.

Suomalainen torakka eli russakka elää pienissä yhdyskunnissa sopivan lämpimissä (20–30°C) ja kosteissa tiloissa. Se hakeutuu uunin ympäristöön, pattereiden taakse ja lämpöputkistojen läpivienteihin. Niitä tavataan myös elintarviketeollisuuden, sairaaloiden ja muiden laitosten kosteissa ja lämpimissä rakenteissa.

Litteän muotonsa ansiosta torakat mahtuvat erittäin ahtaisiin paikkoihin. Niitä on löydetty kasautuneena muun muassa valokatkaisijan suojalevyn taakse. Russakka hakee pimeästä keittiöstä kaikkea mahdollista: viljatuotteita, perunaa, kasviksia, lihaa jne. Russakka on suurempi riesa sairaaloiden, elintarviketeollisuuden ja laitosten kosteissa ja lämpimissä tiloissa. Sitä esiintyy myös kaatopaikoilla, missä jätteiden lahoaminen tuottaa lämpöä.

Torakat ovat kaikkiruokaisia

Torakat lähtevät yöllä koloistaan ravinnonhakumatkalle ja kipittävät nopeasti piiloon tultuaan yllätetyiksi. Ne ovat miltei kaikkiruokaisia orgaanisen ravinnon osalta, johon voivat kuulua jopa kankaat, nahka ja paperi. Erityisesti ne pitävät makeasta, tärkkelyspitoisesta ja rasvaisesta ruoasta.

Torakat levittävät tauteja

Torakat pilaavat haisevilla ulosteillaan elintarvikkeita. Ne levittävät ulosteissaan ja syljessään sekä bakteeri- että virusperäisiä tauteja: ripulia, salmonellaa, A-hepatiittia ja sairaalainfektioita. Torakoiden ulosteet, nahka ja oksennus voivat aiheuttaa voimakkaitakin allergisia reaktioita.

Muut torakkalajit

Suomessa esiintyy russakan lisäksi muutamia muita torakkalajeja, pääasiassa teollisuuslaitoksissa, varastoissa ja myymälöissä.

– Ruotsintorakka (Periplaneta orientalis)
– Amerikantorakka (Periplaneta americana)
– Australiantorakka (Periplaneta australasiae)
– Ranskantorakka (Supella longipalpa) viihtyy hieman korkeammissa lämpötiloissa kuin muut lajit ja leviää kaukolämpöjohtokanavia pitkin asunnosta toiseen. Se viettää päivänsä muun muassa TV:n sisällä ja radiolaitteissa.

Kaikki torakat torjutaan kuten russakka. Lue tarkemmat ohjeet torakoiden torjumiseen.

Lisäksi Suomessa tavataan muutamaa luonnonvaraista lajia:
– Lapintorakka (Ectobius lapponicus), esiintyy muualla paitsi Ahvenanmaalla.
– Metsätorakka (Ectobius sylvestris), saattaa pesiytyä asuntoihin. Torjutaan kuten muut torakat.

Torakoiden torjunta

Lähteet
Kirjat: Jansson, L- & Lindqvist, B. & Markkula, I. (2012). Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta. Kasvinsuojeluseura ry
Haastattelu: Bengt Lindqvist, MTT
Internet: http://www.uku.fi/~holopain/stt/stteltar.htmwww.killsbugsdead.com