Hyönteiset

Hyttynen

Hyttyset kuuluvat sääskien runsaslajiseen ryhmään. Suurin osa niistä on ihmisille harmittomia. Suomessa on noin 40 hyttyslajia, joista yleisimmät ovat metsähyttynen, Etelä-Suomessa esiintyvä lehtohyttynen ja pohjoissuomalainen jänkähyttynen.

Hyttysen nuoruusasteet elävät seisovassa ja matalassa vedessä. Naaraat laskevat munansa veden pinnalle lammikoihin, ojiin ja maalle sellaisiin paikkoihin, jotka seuraavana keväänä ovat sulavesilammikoita. Alle kahdessa viikossa on munasta kuoriutunut toukka käynyt kaikki kehitysasteet läpi, ja se on valmis vertaimevä aikuinen. Naaraat tarvitsevat nisäkkään tai linnun verta munatuotantoa varten. Koiraat syövät kirvojen mesikastetta ja käyvät kukissa.

Lue hyttysten levittämistä sairauksista kuten malariasta ja denguekuumeesta täältä.

Hyttysen pisto on yleensä harmiton – ei kuitenkaan aina

Hyttysiä on eniten lämpiminä ja sateisina kesinä. Varsinkin alkukesän lämpö ja kosteus lisäävät hyttysmäärää. Hyttysiä tavataan toukokuun lopulta aina syyskuulle asti. Suurin haitta hyttysistä on alkukesällä. Vähitellen pistojen vaikutus vähenee, ja loppukesästä monet niitä tuskin huomaavat. Eri lajit (varsinkin horkkahyttynen) saattavat levittää tauteja, jotka onneksi Suomessa ovat yleensä miltei harmittomia.

Hyttysten torjuminen

Tärkeintä hyttysten torjunnassa on pitää niiden lisääntymispaikat kuivina. Katso, että kotipihassa ei ole paikkoja, joihin sadevesi jää seisomaan. Tyhjennä lasten kahluualtaat, kun ne eivät ole käytössä. Pidä räystäskourut puhtaina lehdistä. Vaihda vesi kastelutynnyreistä ja puutarha-altaista kerran viikossa. Mitä enemmän tiheää kasvillisuutta pihalla on, sitä enemmän on hyttysiä, sillä varjoisat paikat ovat hyttysten lepopaikkoja. Pyri pitämään pensasaidat trimmattuina. Hyttynen viihtyy myös esimerkiksi lepän suojissa, joten niiden määrää kannattaa ehkä rajoittaa.

Hyttysiltä suojautuminen

Hyttyset ovat aktiivisimmillaan illasta aamuun, mutta häiritsevät myös kosteina ja lämpiminä iltapäivinä. Vältä tuulettomia paikkoja. Pienikin tuulenvire vaikeuttaa hyttysten lentoa huomattavasti. Hyttyset suunnistavat ihosta lähtevän hiilidioksidin, lämmön ja kosteuden perusteella. Pukeudu vaaleaan, väljään ja tiheäkuosiseen vaatetukseen. Ei tiedetä tarkkaan, miksi hyttyset suuntaavat mieluummin tummia vaatteita kohti. Selitys voi olla se, että tumma vaate lämpenee auringon vaikutuksesta voimakkaammin. Vältä voimakkaasti tuoksuvaa sampoota ja hajuvesiä. Jos hyttysolosuhteet ovat todella rankat, kannattaa harkita myös hyttyshatun hankkimista. Se suojaa samalla myös hirvikärpäsiltä.

Ota avuksi hyttyskarkotteet

Hyttyset saattavat pilata yöunet pahimman kerran. Yksinkertaisin suoja on hyttysverkot ikkunoissa ja hyttysoviverho ulko-ovessa. Mikäli nämä eivät riitä, ja hyttyskarkotteet eivät tule kysymykseen, harkitse vuoteen päälle ripustettavaa hyttysverkkoa.

Hyttysiä voi karkottaa OFF!- ja Autan-hyönteiskarkoitteilla. OFF!-tuotesarjasta löytyy apu eri tilanteisiin. Autan-tuotteet soveltuvat rankimpiin olosuhteisiin ja myös matkoille trooppisia ja malariasääskiä karkottamaan. Alle 3-vuotiaita lapsia kannattaa suojata vaatteilla ja hyttysverkoilla.

Kaupunkihyttynen ja sen torjunta

Rakennuksissa elävä kaupunki- eli viemärihyttynen on pieni ja huomaamaton hyönteinen. Se lisääntyy seisovassa vedessä (kukkamaljakot, räystäskourut). Se pistää öisin ja saa aikaan paukamia, jotka saattavat äityä vaikeiksikin. Se tunkeutuu asuntoihin ikkunoista, ilmanvaihtohormeista ja lattiakaivoista. Jos ongelmaa esiintyy, kannattaa myös hormit varustaa hyttysverkoilla. Lattiakaivoihin kaadetaan kuumaa vettä niin paljon, että hajulukon vesi varmasti vaihtuu. Sumuta lattiakaivon ympärys illalla ennen nukkumaanmenoa torjunta-aerosolilla: aikuiset hyttyset kuolevat yrittäessään ylös huoneistoon.

Lähteet

Kirjat: Jansson, L- & Lindqvist, B. & Markkula, I. (2012). Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta. Kasvinsuojeluseura ry.