Suomessa vaeltaa satunnaisesti herhiläinen, joka on muille eurooppalaisille huomattavasti tutumpi pistiäinen. Huomiota herättävää tässä hyönteisessä on sen koko.
Hirvikärpänen viihtyy ainoastaan siellä, missä on hirviä ja metsäkauriita. Isäntäeläintä etsiessään se eksyy helposti ihmiseen, sillä se suuntaa hengitysilman hiilidioksidin perusteella.
Puutiaislaji Hyalomma marginatum ei ole vielä saanut itselleen virallista suomenkielistä nimeä. Suomessa lajista on tehty vain yksittäisiä havaintoja.
Hyttyset kuuluvat sääskien runsaslajiseen ryhmään. Suomessa on noin 40 hyttyslajia, joista yleisimmät ovat metsähyttynen, lehtohyttynen ja jänkähyttynen.
Mäkäränaaras leikkaa terävillä leukaosillaan ihoon haavan, johon se erittää veren hyytymistä estävää ainetta. Tämä aine on nisäkkäille myrkyllistä.
Paarmat suunnistavat kehosta lähtevän lämmön ja hiilidioksidin perusteella. Ne kiusaavat eritoten aurinkoisella ja lämpimällä säällä.
Puutiainen eli punkki on 1–3,5 mm pitkä mustanruskea ja litteä otus, jonka kaikki kehitysasteet ravitsevat itsensä verellä.
Saksanampiaiset muistuttavat elintavoiltaan ja ominaisuuksiltaan yleistä ampiaista. Se on väritykseltään kelta-mustaraitainen kuten yleinen ampiainenkin.