Tuntomerkit: Mehiläinen, kuten ampiainen ja kimalainenkin, kuuluu pistiäisten lahkoon ja mesipistiäisten yläheimoon. Tarhamehiläisen keskiruumis on tiheäkarvainen, takaruumiissa on ruskeita tai mustia poikkivöitä. Kuningatar on n. 16–20 mm, kuhnuri n. 15–16 mm ja työläinen n. 12–13 mm pitkä.
Tunnetuin mehiläislaji on tarhamehiläinen, joka elää parvissa ja esiintyy Suomessa tarhattuna. Tarhamehiläinen kuuluu niihin harvoihin hyönteisiin, jotka ihminen on kesyttänyt kotieläimeksi.
Mehiläisyhteiskunnan muodostavat yksi lisääntymiskykyinen kuningatar eli emo, lisääntymiskyvyttömät naaraat eli työmehiläiset, urospuoliset mehiläiset eli kuhnurit ja sikiöt.
Mehiläispesä on yleensä aina ihmisen rakentama puinen laatikko, jossa on kennokakkuja. Mehiläispesät ovat suojaisissa paikoissa pellon läheisyydessä 5–10 pesän tarhoina. Tarhamehiläinen pistää vain puolustaessaan pesäänsä. Pian pistämisen jälkeen hyönteinen kuolee.
Mehiläiset talvehtivat ampiaisista ja kimalaisista poiketen n. 10.000–15.000 yksilön yhteiskuntana. Kun ilmat kylmenevät, mehiläiset kerääntyvät pesässä pallomuodostelmaan, jossa niiden on helpompi säädellä lämpötaloutta. Lämpöä tuotetaan talviruoasta, jonka mehiläistarhaaja on antanut elo–syyskuussa sokeriliuoksena. Heinäkuun puolivälissä parhaaseen satoaikaan pesässä on 60.000–80.000 mehiläistä.
Mehiläisillä on leukansa alla pitkä kärsä, jolla ne imevät kukista mettä. Kärsästä mesi kulkeutuu mesimahaan, joka on mehiläisen takaruumiissa oleva paksu osa, ennen varsinaista mahaa.
Mehiläinen erittää meteen rauhaseritteitään, sylkinestettä ja entsyymejään, joilla se muokkaa muun muassa meden sokerikoostumusta. Mehiläiset haihduttavat medestä pois myös ylimääräistä vettä, purskuttamalla mettä mesimahansa ja imukärsänsä välillä saadakseen siitä haihtumaan kosteutta. Tämän jälkeen mesi varastoidaan pisaroina kennoihin, joissa kosteutta haihtuu ja aineet muuntuvat edelleen. Kosteuden ollessa sopiva, kennot täytetään ja peitetään vahakerroksella. Näin mehiläisten lisäämät rauhaseritteet ja kosteuden haihtuminen muuttavat meden hunajaksi.
Näin erotat ampiaisen, mehiläisen ja kimalaisen
Karannut mehiläisparvi
Lähteet
www.hunaja.net, www.hunaja.fi
Wikipedia