Käytämme eväseitä auttamaan sinua navigoimaan tehokkaasti ja suorittaaksemme tiettyjä toimintoja. Löydät tarkempaa tietoa kaikista evästeistä alla olevien kategorioiden alta. ”Välttämättömiksi” kategorioituja evästeitä säilytetään selaimessasi, sillä ne ovat välttämättömiä sivuston perustoimintojen käyttämiseksi....
Tarvittavat evästeet ovat ratkaisevan tärkeitä verkkosivuston perustoiminnoille, eikä verkkosivusto toimi tarkoitetulla tavalla ilman niitä. Nämä evästeet eivät tallenna henkilökohtaisia tietoja.
Toiminnalliset evästeet auttavat suorittamaan tiettyjä toimintoja, kuten verkkosivuston sisällön jakamista sosiaalisen median alustoilla, palautteiden keräämistä ja muita kolmannen osapuolen ominaisuuksia.
Analyyttisiä evästeitä käytetään ymmärtämään, miten kävijät ovat vuorovaikutuksessa verkkosivuston kanssa. Nämä evästeet auttavat tarjoamaan tietoa kävijöiden lukumäärästä, poistumisprosentista, liikenteen lähteestä jne.
Suorituskykyevästeitä käytetään verkkosivuston tärkeimpien suorituskykyindeksien ymmärtämiseen ja analysointiin, mikä auttaa tarjoamaan vierailijoille paremman käyttökokemuksen.
Mainosevästeitä käytetään tarjoamaan kävijöille räätälöityjä mainoksia sivujen perusteella, joilla he ovat käyneet aiemmin, ja analysoimaan mainoskampanjan tehokkuutta.
Muut evästeet ovat sellaisia, joita tunnistetaan ja joita ei ole vielä luokiteltu mihinkään luokkaan.
Suomessa vaeltaa satunnaisesti suuri herhiläinen, joka on muille eurooppalaisille huomattavasti tutumpi pistiäinen. Huomiota herättävää tässä hyönteisessä on sen koko; herhiläinen on lähes kaksi kertaa suurempi kuin yleinen ampiainen, pituudeltaan noin 2,20–3,20 senttimetriä. Sen keskiruumis ja osa takaruumiista on ruskeanpunaiset sekä ruskeakarvaiset, kun taas yleinen ampiainen on yleisilmeeltään herhiläistä keltaisempi. Herhiläisen pesä sijaitsee samanlaisissa paikoissa kuin yleisillä ampiaisilla, eli esimerkiksi maakoloissa, kiviaidoissa, ontoissa puissa ja linnunpesissä.
Herhiläisen pisto on erityisen kivulias, sillä se vastaa suunnilleen kahta pienempien lajien pistoa. Kipua lisää luonnollisesti piikin suuri koko. Jos olet allerginen ampiaisen pistolle, on herhiläisenkin pistoa syytä välttää samasta syystä. Herhiläinen pistää samalla logiikalla kuin yleinen ampiainen, eli ärhäkkä ja valmis pistämään siitä tulee vain uhattuna ja ärsytettynä.
Suomeen herhiläiset saapuvat yleisimmin lämpimien kesien aikana ja vahvoina lentäjinä ne levittyvät nopeasti ja vaivattomasti asustamaan uusiin ympäristöihin ja pesäpaikkoihin. Uusi tapaus herhiläinen ei Suomessa kuitenkaan ole, sillä sen levinneisyys on ollut 1930-luvulla huomattavasti nykyistä levinneisyyttä laajempaa. Herhiläisen uusi tuleminen on nyt koettu Kaakkois- ja Etelä-Suomen alueilla ja yksilöitä on nähty lämpimänä kesänä jopa Pohjois-Karjalassa asti.
Lähteet
Kirjat: Olsen, L-H. (1997). Murkkuja ja mehiläisiä. WSOY. Itämies, J. (2008). Paarman puremaa. F-Kustannus.
Internet: Tampereen hyönteistutkijaiseura r.y. www.yle.fi