Hyönteiset

Hyönteiset ovat olennainen osa ravintoketjua ja luonnon tasapainoa, joten ne ovat suureksi hyödyksi myös meille ihmisille. Ikävä kyllä kotipiiriin tunkeutuessaan monet hyödyllisetkin hyönteiset muuttuvat vaivaksi ja jopa vaaraksi. Asutuksen tarjoama lämpö, sopivat kosteusolosuhteet ja loputtomat ravintovarastot houkuttelevat kutsumattomia vieraita, jotka pilaavat ruokamme, vahingoittavat materiaalejamme ja pahimmassa tapauksessa levittävät tauteja. Pihalla ja puutarhassa kirvat, punkit ym. vahingoittavat vaivalla istuttamiamme kasveja.

Tällä sivustolla hyönteiset on lajiteltu sisähyönteisiin ja ulkohyönteisiin sen mukaan, missä niihin useimmin törmää. Usein ulkohyönteinen saattaa kuitenkin eksyä sisälle esimerkiksi ravinnon toivossa. Lue lisää kotisi ja pihapiirisi eri hyönteisistä, niiden ominaisuuksista ja karkotuksesta.

Ampiainen

Ampiainen

Ampiaisia (Vespidae) on Suomessa monia lajeja. Yleistäen niillä on läpikuultavat siivet ja takaruumiissa poikkijuovat ja myrkkypistin.

Ansarijauhiainen

Ansarijauhiainen

Ansarijauhiaista tavataan kasvihuoneista ja huonekasveilta. Litteät ja soikeat nymfit elävät paikalleen kiinnittyneitä vahapanssarinsa suojassa.

Banaanikärpänen

Banaanikärpänen

Banaanikärpänen kuuluu mahlakärpäsiin. Mahlakärpäset (Drosophilidae) ovat pieniä, n. 2–4 mm pitkiä, puna- tai mustanruskeita kärpäsiä, joilla usein on punaiset silmät.

Faaraomuurahainen

Faaraomuurahainen

Faaraomuurahainen on pieni, n. 2 mm pitkä, kellertävä tai punertava muurahainen, joka elää meillä sisätiloissa ympäri vuoden.

Herhiläinen

Herhiläinen

Suomessa vaeltaa satunnaisesti herhiläinen, joka on muille eurooppalaisille huomattavasti tutumpi pistiäinen. Huomiota herättävää tässä hyönteisessä on sen koko

Hevosmuurahainen

Hevosmuurahainen

Hevosmuurahainen eli aitohevosmuurahainen (Camponotus herculeanus) on maamme suurin muurahaislaji. Se elää havumetsissä ja tekee pesänsä kuolleiden tai elävien puiden alaosiin.

Hinkalokuoriainen ja vakkakuoriainen

Hinkalokuoriainen ja vakkakuoriainen

Hinkalokuoriainen (Tribolium confusum) ja vakkakuoriainen (Tribolium castaneum) vaativat rohmukuoriaista lämpimämmät ja kosteammat olot lisääntyäkseen, joten ne eivät viihdy asunnoissa.

Hirvikärpänen

Hirvikärpänen

Hirvikärpänen viihtyy ainoastaan siellä, missä on hirviä ja metsäkauriita. Isäntäeläintä etsiessään se eksyy helposti ihmiseen, sillä se suuntaa hengitysilman hiilidioksidin perusteella.

Huonekärpänen

Huonekärpänen

Aikuiset kärpäset lentävät sisään asuntoihin ja tuovat jaloissaan ja imukärsässään bakteereja elintarvikkeisiin levittäen varsinkin vatsasairauksia.

Hyttynen

Hyttynen

Suomessa on noin 40 hyttyslajia, joista yleisimmät ovat metsähyttynen, Etelä-Suomessa esiintyvä lehtohyttynen ja pohjoissuomalainen jänkähyttynen.

Hämähäkit ja lukit

Hämähäkit ja lukit

Kotihämähäkki on yleisimpiä sisätiloissa esiintyviä hämähäkkilajeja. Seinälukki on hyödyllinen hyönteinen pyydystäessään haitallisia hyönteisiä ja punkkeja.

Jauhopukki

Jauhopukki

Kookasta jauhopukkia (Tenebrio molitor) ei voi olla huomaamatta sen ryömiessä valkoisen jauhon seassa.

Jauhopunkit

Jauhopunkit

Aikuinen jauhopunkki on 0,5 mm pitkä, soikea, väriltään vaalea pitkäkarvainen hämähäkkieläin.

Jäytiäiset

Jäytiäiset syövät homesieniä sekä kasvien ja hyönteisten jätteitä. Niitä voi esiintyä myös viljatuotteissa, mutta lisääntyäkseen ne vaativat kostean ympäristön.

Karviaispistiäinen

Karviaispistiäinen

Karviaispistiäiset (Nematus ribesii) elävät karviaisen lisäksi myös herukoilla. Samaan sukuun kuuluu useita lajeja, joiden ulkomuoto, elintavat ja tuhot muistuttavat suuresti toisiaan.

Kekomuurahainen

Kekomuurahainen

Kekomuurahaiset mm. muokkaavat maata ja sen rakennetta, kierrättävät ja keräävät hiiltä ja ravinteita ja vaikuttavat monien selkärangattomien ja -rangallisten levinneisyyteen.

Keltiäinen

Keltiäinen

Keltiäiset elävät maan alla ruohostoissa ja matalakasvuisilla niityillä. Maan alla sijaitsevan pesän päälle saattaa ajan myötä muodostua korkea maamyyrän kekoa muistuttava kumpare.

Kimalainen

Kimalainen

Kimalaisista, kuten ampiaisistakin, vain kuningattaret talvehtivat. Ne viettävät talven horroksessa kannonkoloissa, kantokarhoissa ja ojanpenkoissa.

Kirppu

Kirppu

Kirput ovat siivettömiä hyönteisiä, jotka elävät nisäkkäiden ja lintujen pesissä ulkoloisina.

Kirvat

Kirvat

Kirvat (Aphididae) ovat parin, kolmen millimetrin mittaisia, pehmeänahkaisia hyönteisiä, joita voi olla hyvinkin eri värisiä.

Koisaperhoset

Koisaperhoset

Eräät koisaperhoset ovat elintarvikkeiden tuholaisia. Koisat saastuttavat ruoan seiteillään.

Kukkakärpäset

Useimmat kukkakärpäslajeista ovat noin sentin mittaisia, mutta koko vaihtelee paljon. Huomattavan suuri osa lajeista jäljittelee ulkonäöltään pistiäisiä.

Lentomuurahainen

Lentomuurahainen

Lentomuurahainen eli kuningatar- tai kuhnurimuurahainen, ei ole, kuten usein luullaan, muurahaislaji vaan nimitys kaikille siivekkäille yksilöille.

Lesehärö

Lesehärö

Lesehärö (Cryptolestes ferrugineus) tulee Suomeen tuontiviljan mukana. Ne leviävät koteihin tuotepakkausten mukana.

Lihakärpänen ja kiiltokärpänen

Lihakärpänen ja kiiltokärpänen

Liha- ja kiiltokärpäset munivat lihaan ja kalaan sekä niistä valmistettuihin tuotteisiin. Lihan ja kalan tuoksu houkuttelee niitä paikalle pitkienkin matkojen päästä.

Liljakukko

Liljakukko

Aikuisen liljakukon pää, tuntosarvet ja jalat ovat mustat. Väriltään se on kirkkaanpunainen ja n. 6–7 mm pituinen.

Luteet

Luteet

Lutikka eli seinälude (Cimex lectularius) on luteiden ylälajiin kuuluva syöpäläinen (eli se käyttää ravinnokseen verta, ihoa tai sen eritteitä).

Mehiläinen

Mehiläinen

Mehiläiset, kuten ampiaiset ja kimalaisetkin, kuuluvat pistiäisten lahkoon ja mesipistiäisten yläheimoon. Tunnetuin mehiläislaji on tarhamehiläinen (Apis mellifera.)

Museokuoriainen

Museokuoriainen

Museokuoriainen (Anthrenus museorum) on noin 3 mm ja toukka täysikasvuisena noin 4 mm pitkä ja tiheäkarvainen.

Muut elintarvikkeita tuhoavat kovakuoriaiset

Muut elintarvikkeita tuhoavat kovakuoriaiset

Muita elintarvikkeita tuhoavia kovakuoriaisia ovat mm. kapusiinkikuoriainen, jyväkärsäkäs, riisikärsäkäs ja leipäkuoriainen.

Muut puuainestuholaiset

Muut puuainestuholaiset

Puuta saattavat vioittaa hyönteiset ja sienet sekä näiden yhdistelmä. Hyönteisvioitus ilmenee reikinä puun pinnalla sekä käytävinä puun sisällä.

Muut puutarhakasvien tuholaiset

Muut puutarhakasvien tuholaiset

Muita puutarhassa esiintyviä tuholaisia ovat mm. ripsiäinen, kempit, pistiäisten ja perhosten toukat sekä harsosääski.

Muut sisätilojen kovakuoriaiset

Muut sisätilojen kovakuoriaiset

Muita sisätilojen kovakuoriaisia ovat varaslesiäinen, kätkölesiäinen, riesakuoriainen, messinkikuoriainen, outokuoriainen

Mäkärät ja polttiaiset

Mäkärät ja polttiaiset

Mäkärä viihtyy juoksevan veden äärellä ja esiintyy päiväsaikaan. Toukat elävät virtaavassa vedessä, jossa ne ovat takapäästään kiinnittyneinä kasveihin ja kiviin.

Paarma

Paarma

Paarmat suunnistavat kehosta lähtevän lämmön ja hiilidioksidin perusteella. Ne kiusaavat eritoten aurinkoisella ja lämpimällä säällä.

Perhoset, korennot ja sääsket

Perhoset, korennot ja sääsket

Huoneyökkönen on yökkösiin kuuluva perhonen, jonka siipiväli on 3 cm. Kellanharmaissa siivissä on mustia poikkijuovia ja jonka takasiivet ovat vaaleat.

Punkki eli puutiainen

Punkki eli puutiainen

Punkki väijyy heinikoissa, aluskasvillisuuden seassa, pensaikoissa ja puiden lehtien alapinnoilla. Se saattaa odottaa kuukausia sopivan lämminverisen eläimen ilmestymistä paikalle.

Riisihärö ja pähkinähärö

Riisihärö ja pähkinähärö

Riisihärö (Oryzaephilus surinamensis) ja pähkinähärö (Oryzaephilus mercator) ovat hyvin samannäköisiä kuoriaisia.

Rohmukuoriainen

Rohmukuoriainen

Aikuinen rohmukuoriainen on n. 5 mm pitkä ja väriltään tummanruskea. Kosketettaessa siitä lähtee voimakas lysolimainen haju.

Siloviholainen eli ”kusiainen”

Siloviholainen eli ”kusiainen”

Siloviholainen (Myrmica rubra) tunnetaan kansanomaisesti kusiaisena. Siloviholainen rakentaa pesän kivien alle, lahopuuhun, pudonneeseen oksaan tai sammaltuppaiden alle.

Sokerimuurahainen

Sokerimuurahainen

Sokerimuurahainen eli mauriainen (Lasius niger) on yleisin sisätiloissa esiintyvä laji. Yleensä sen pesä on ulkona maassa.

Sokeritoukka

Sokeritoukka

Aikuinen sokeritoukka on noin 1 cm pitkä, hopeanhohtoisten suomujen peittämä ”notkea” hyönteinen.

Syyhypunkit

Syyhypunkit

Punkkeja on kymmeniätuhansia erilaisia. Syyhypunkki ja karvapussipunkki elävät ihmisen ulkoloisina. Ihmistä saattaa ahdistella myös lintupunkki.

Torakat

Torakat

Torakat ovat vaihtelevan kokoisia, väriltään ruskeita tai kellertäviä. Niillä on leveä ja litteä ruumis.

Tuhatjalkaiset ja pihtihäntiäiset

Tuhatjalkaiset ja pihtihäntiäiset

Isopihtihäntä (Forficula auricularis) on n. 2 cm pitkä, tummanruskea, kapea ja litteä kuoriainen, jolla on lyhyet typistyneet etusiivet.

Turkiskuoriaiset

Turkiskuoriaiset

Vyöturkiskuoriainen on noin puolen sentin mittainen. Se on väritykseltään tummanruskea ja sen selässä on sahanterää muistuttava kellertävä kuvio.

Täi

Täi

Täit ovat pieniä, litteitä ja siivettömiä nisäkkäiden loisia, joiden jaloissa on voimakkaat kynnet. Suomessa ihmisten loisina elää ihmistäi ja satiainen.

Vaatekoit

Vaatekoit

Koit ovat vähentyneet merkittävästi vuosien varrella. Syynä tähän ovat kuiva keskuslämmitysilma ja luultavasti myös keinokuituvaatteiden yleistyminen.

Vihannespunkki ja mansikkapunkki

Vihannespunkki ja mansikkapunkki

Punkki elää kuivassa ja lämpimässä, eikä se pidä kosteasta. Pääasiassa se elää lehtien alapinnoilla, jonne naaraat munivat.

Vyöihrakuoriainen

Vyöihrakuoriainen

Vyöihrakuoriainen (Dermestes lardarius) elää pesien ja kuivien raatojen lisäksi huolimattomasti hoidetuissa jäteastioissa ja kaatopaikoilla.