Pistävät hyönteiset

Pistävät hyönteiset puolustautuvat uhkia vastaan pistämällä uhkaajaansa tai imevät verta ravinnoksi imukärsällään. Joitain hyönteisiä on mahdollista torjua jo ennalta erilaisilla karkottimilla.

Ampiainen

Ampiainen

Ampiaisia (Vespidae) on Suomessa monia lajeja. Yleistäen niillä on läpikuultavat siivet ja takaruumiissa poikkijuovat ja myrkkypistin.

Herhiläinen

Herhiläinen

Suomessa vaeltaa satunnaisesti herhiläinen, joka on muille eurooppalaisille huomattavasti tutumpi pistiäinen. Huomiota herättävää tässä hyönteisessä on sen koko

Hirvikärpänen

Hirvikärpänen

Hirvikärpänen viihtyy ainoastaan siellä, missä on hirviä ja metsäkauriita. Isäntäeläintä etsiessään se eksyy helposti ihmiseen, sillä se suuntaa hengitysilman hiilidioksidin perusteella.

Hyttynen

Hyttynen

Suomessa on noin 40 hyttyslajia, joista yleisimmät ovat metsähyttynen, Etelä-Suomessa esiintyvä lehtohyttynen ja pohjoissuomalainen jänkähyttynen.

Kimalainen

Kimalainen

Kimalaisista, kuten ampiaisistakin, vain kuningattaret talvehtivat. Ne viettävät talven horroksessa kannonkoloissa, kantokarhoissa ja ojanpenkoissa.

Mehiläinen

Mehiläinen

Mehiläiset, kuten ampiaiset ja kimalaisetkin, kuuluvat pistiäisten lahkoon ja mesipistiäisten yläheimoon. Tunnetuin mehiläislaji on tarhamehiläinen (Apis mellifera.)

Mäkärät ja polttiaiset

Mäkärät ja polttiaiset

Mäkärä viihtyy juoksevan veden äärellä ja esiintyy päiväsaikaan. Toukat elävät virtaavassa vedessä, jossa ne ovat takapäästään kiinnittyneinä kasveihin ja kiviin.

Paarma

Paarma

Paarmat suunnistavat kehosta lähtevän lämmön ja hiilidioksidin perusteella. Ne kiusaavat eritoten aurinkoisella ja lämpimällä säällä.

Punkki eli puutiainen

Punkki eli puutiainen

Punkki väijyy heinikoissa, aluskasvillisuuden seassa, pensaikoissa ja puiden lehtien alapinnoilla. Se saattaa odottaa kuukausia sopivan lämminverisen eläimen ilmestymistä paikalle.